Eating Muffins

Kirjoittanut jukkahoo

Päivän juomana on Lignell & Piispasen Pople Strawberry. Poplen liköörithän ovat niitä hitaasti pullonsuusta esiin mönkiviä, makeita kuin perkeleet, juotavia, joiden käyttötarkoitus on hieman epäselvä, mutta ainakin muinaisessa San Antonion maailmanconissa 2013 se kelpasi erinäisille henkilöille varsin mallikkaasti. Poplen mansikkalikööri tuo esimerkiksi jäätelöön ihan uuden säväyksen, kun se hyhmäisenä vääntelehtii ihan tavallisen vaniljajäätelön päällä. Alkoholi katoaa aika kiitettävästi sokerin ja jäätelön viileyden alla. 

Tällaisena 5%:n drinksuna… ei niinkään. Kyllä tässä samahko mansikan aromivahvenne on, mutta jälkimaku on tylsä ja hieman tunkkainen. Aika lailla kertakokeilun tuote tämä ja kun olen sen nyt kokeillut, niin teidän ei tarvitse. Olkaa hyvä.

Päivän saarna koskee julkista liikennettä. Olen ymmärtänyt että sieltä böndeltä kun iskeytyy tänne maalikylille, jossa linkkariautoa tulee toinen toisensa perään, niin johan sitä vähemmästäkin hämmästyy, kun ei tarvitse odotella sitä päivän ainoaa vuoroa puoli tuntia etuajassa, ettei linkkari vahingossakaan mene ohitse. Joten voisi luulla, että siinä ehtisi pysähtyneen bussin avatessa oviaan, malttaa päästää ne ulos pyrkivät matkustajat poistumaan ennen kuin itse ryntää sisälle. Tämä koskee erityisesti tietenkin sitä suuren maailman kahdeksatta ihmettä eli raitiotievaunua vielä enemmän, onhan siinä niitä ovia vaikka koko Keikyän autottomille asukkaille yksi per nenä. 

Eihän tämä etikettivirhe toki ole ainoastaan maalaisten synti, samaa tekevät paremmin tietävät hesalaisetkin. Ihan tarkalleen en tiedä, mitä kansanryhmää edustavat kaikki ne, jotka vaihtoehtoisesti asettavat kassinsa viereiselle istuimelle tai istuvat siihen käytävän puoleiselle penkille. Jokainen näin tekevä tietää, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu moista epäkohtaa kritisoiva hiljaisuus, tuijottaminen ja äänekäs huokailu, jolla yritetään kiinnittää rikollisen huomio.

Joka näinä päivinä onkin huomattavan hankalampaa kuin ammoisina aikoina. Entisajan Walkmanit kurjinen kuulokkeineen päästivät tuhahtelun äänet lävitse ja kun katse ei ollut vielä silloin kiinnittyneenä puhelimeen, se tuhahtelijan elekielikin saattoi tulla huomatuksi. Ei enää. Tosin näinä päivinä on alkanut esiintyä ihmislajike, joka ilmoittaa istumisaikeistaan sen verran terhakkaasti, että tuplapenkkeilijät ymmärtävät yskän ajoissa. Mihin me suomalaiset olemme matkalla? 

Vaan kuka opettaisi oikean tavan säilyttää matkakorttia niin, että se löytyisi helposti ja nopeasti? Tai miten kortinlukijaa käytetään? Tai kuinka oikeaoppisesti pysäytät bussin, jopa sen takana olevan? Ja kuinka kauas pysäkiltä on sopivaa lähteä hakeutumaan bussin sisätiloihin, kun niitä tulee pysäkille useampi peräkkäin? Ei ainakaan siihen jonossa neljäntenä olevaa, perhana soikoon! Johan se on vielä melkein edellisellä pysäkillä tuolloin. 

Älkääkä edes antako minun aloittaa kommentoimaan muista liikennevälineistä… 

Posted by jukkahoo

Yesterday was an off-day. Urgent family business. 

Today is The Day for Not-so-great Britain. It's looking gloomy for the Remainers, but we'll know more y tomorrow, after the dust has settled. 

I'm afraid I'm pretty gloomy about it all, it seems like the entire human population of this planet has lost its mind and is willing to a) choose fascism, b) forget manners and civility, c) forsake science, and d) destroy the planet, thus condemning humanity oblivion. Fuck Earth.

Well, fuck Us, 'cause while we really need an Earth, Earth doesn't need us. It's playing the long game and its final klaxon will sound off millions of years after we've perished and completely forgotten. 

Fittingly, my beverage of this momentous day is Pedersöre Hantverksbryggeri's Jakobstads Bitter Brexit. Delightfully bitter, but not excessively so, as I am not a bitter person. Eh, eh. Quite decent and easy ale. Much better than the name suggests. Oh, Albion. Surprise us, be a better nation in these dark times. 

I hope this will be more or less the last advent posting on politics. I'm grown weary of so much of it. but also very despondent, which in turn stops me from doing the fun stuff and just wallow in misery. Sorry about that.  

Posted by jukkahoo

Chilean beer, an IPA no less. Del Puerto Valparaiso IPA is a new one for me and as IPAs go, this is slightly odd. It has a nice if a bit weak fragrance, taste is unusually mild hoppywise and fairly sweet. And am I actually tasting some coconut here? OK, the labels says so, but then again it also mentions passionfruit and mango, neither I'm detecting. 

Me likes, neverthless. I don't think proper IPA-drinkers will be infatuated…wait, let me check! Sari approves, queries about the sweetness and lack of hoppy, but I'm guessing that is a seal of approval from a IPA-drinker.  

We'll be heading to Lempäälä tomorrow. Connection may be intermittent for couple of days. 

Posted by jukkahoo

Malmgård kuningatar sour is pretty very tart beer with a lovely nose but less so with the actual flavour of the berries. It's nice, but I would've appreciated a bit stronger berry taste. Also, perhaps surprisingly, I'd like this to be slightly less sour and a bit more sweet. Might give it a miss next time. Not bad, not great. 

Yeah, that's about what I have to say about today. Well, not really, since I'm pretty happy about various things that has happened druing the last few days, except that there's this continuing barrage of BS from the usual suspects which is really demoralizing and sad and tiring. 

I'm gonna go through these last few work days of 2019 somehow, raise my feet at some point and just chill until the New Year. Maybe read a book or two. Also a couple of graphic novels and some TV series, like Watchmen and whatnot. Perhaps 2020 will be better. Perhaps. 

Posted by jukkahoo

You remember pomelo? Sure you do. That largest of citrus fruits, of the family Rutaceae. Also known as shaddock, or pummelo here in Finland. Yeah, wasn't too keen on it myself in the day either. 

But, having not seen Radler (that sweetest of sauna beverages and something I really enjoyed having while dining in Malta) for AGES (WHY is that?) I admit being curious when I saw Rohozec Citrus Maxima Pomelo. Clearly a Czech version of this decent thirst-quencher. And while it isn't as tasty as the Fosters version of a shandy, it's far better than the sludge Lidl sells. Will buy again, for sauna. 

Today has been a Dog Day Afternoon. Well, a Dog Day Morning really, but that isn't as good a movie as the Al Pacino lead one. It's the Helsinki Winner Weekend at Messukeskus and our furries were there today. The morning ring brought us two 2nd places, as Mogens came second with Male Veterans and Arda finished similarly with Best Female. Great result for Arda, who showcased again her beautiful gait and stunningly mellow nature when in the ring. She truly is the Beauty at Dog Shows, whereas otherwise, she can be… a bit of a Beast. 

I left with Arda at Noon and left Sari and Mogens behind, Mogens being the brilliant booth-boy with the Lancashire Heeler Association, and since the kennel MyHeels won the Best Breeder and hence went to the Big Ring later on. When you're a Good Boy, you need to do these things. 

Happy Sibelius Day!

Posted by jukkahoo

Beverage: Thatcher's Rascal. I thought this was something new, but apparently they just took the "Old" away from Old Rascal. Well, I never…

It's still very nice, semi-sweet Somerset cider. Nothing special and probly an anathema to some of those more enthusiastic cider-drinking friends of mine. Sure, it's an easy-drinkin cider that suits very well as a sauna beverage. Suited me, sir. 

You know what's good? Aliya Whitely. Her short stories are really good. Not necessarily genre stuff, but let's not get too hang up on such a trivial detail. Her longer work has some really great weird spefi in them, like The Arrival of Missives. Can't wait to get my hands on Skein Island. Should be arriving any day now. Like couple of other books, all delayed by the postal strike. I just hope they haven't been sent back to wherever. 

Also: where's my Tähtivaeltaja 4/19? I believe the first copies started arriving with people a full week ago. Surely Tali isn't THAT far away from main sorting venus? (Actually it is something like two kliks away from us.) 

Kirjoittanut jukkahoo

Itsenäisyyspäivän merkitys on oletettavastikin kaikille meistä erilainen. Näinä päivinä niitä merkityksiä on koko lailla kohtuullisen paljon, mutta pari asiaa noussee ylitse niin monen muun: sisällissota (tai mikä ikinä aatteellisesti oikea nimi kullekin meistä se paras nimike sitten onkaan: veljessota, vapaussota, vuoden 1918 tapahtumat, kansalaissota, vallankumous, luokkasota, punakapina, torpparikapina, jne – oli mikä oli, ikävä ajanjakso isänmaan historiaa), talvisota (ja kaikki muutkin sodat sen jälkeen), Isäm-maa ja perinteiden kunnioittaminen. 

Laitoin NaamaKirjaan kuuden vuoden takaisen muiston Silver Gynisen haastattelusta itsenäisyyspäivän juhlissa. Hieman mukavuusalueeltaan poissaolevan nuoren tyhjäntoimittajan (lue: skeittari) vastaukset perinteitä kunnioittaviin kysymyksiin olivat noloja ja epämääräisiä, vaikka sieltä ehkä oli hyvällä tahdolla löydettävissä ihan asiallisiakin huomioita, jotka kuitenkin katosivat huonoon ulosantiin ja kuuliin asenteeseen. Huonoja kysymyksiä, huonoja vastauksia = legendaarinen* haastattelu. 

Olen aina pitänyt hienona asiana sitä, että Suomen lippu on erityisiä juhlapyhiä varten nostettu salkoon ja sen muu käyttö on ollut lähinnä jossain urheilutilaisuuksissa, jossa kansakunta saa kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska kansalliset rajat ja reilu hikinen taisto ilman aseita. Tänä päivänä meno on kuitemkim kuin Ameriikassa, kaiken maailman kahjot ja muut kansallispersut ovat ottaneet kansallisen kuvaston panttivangikseen ja pahoinpitelevät niitä harva se päivä omien vastenmielisten näkökulmiensa esille tuomiseen. Väsyttävää ja pahoinvointia aiheuttavaa. 

Siksi olenkin sen sijaan kokenut tietynlaista kansallista ylpeyttä eurooppalaisuudesta, mutta sekin alkaa olla kohta vaivaannuttavaa, kun kaiken maailman unkarit ja balkanin pellet perseilevät, keskieurooppalaiset tuntuvat unohtaneen menneisyytensä ja muuallakin massat kaipaavat jotain käsittämätöntä Vahvaa Johtajaa pelastamaan heidät maahantunkeutujilta ja ilmastonatseilta. Koska Vahva Johtaja on aina ollut se ylivoimaisesti paras vaihtoehto vallan kahvaan. Ja sitä paitsi kaiken maailman ruotsalais-teinien pitäisi mennä kouluun ja antaa meidän aikuisten huolehtia ympäristön tilasta. Kyllä se siitä. 

Huokaus. 

Näin suomalaisuuden huumassa ja kansallispäivämme kunniaksi, päivän juoma on ahvenanmaalaisen Stallhagenin Lemon Ale. Kiva pieni olut, jossa sitrus maistuu juuri oikealla tavalla, ilman että se peittää oluen maltaisuutta. Sisälmysluettelo lupaa inkivääriäkin ja ehkäpä, ehkäpä sitäkin sieltä astevaihtelun verran löytyy, mutta ei niin paljon, että sen huomaisi ilman tietoa. 355 millilitran tölkki on juuri oikean kokoinen ja 4,7% tuntuu kohtuulliselta humalan määrältä. Jos olisin juopotteluun taipuvainen, saattaisin juoda tällä itseni tärviölle näissä tunnelmissa. 

* ™ by Ben Roimola

Posted by jukkahoo

It's the three-day weekend, due to tomorrow being the 4th of July, I mean, the 6th of December. And right about time to start having these extra days off again, last one was in June. Two more weeks and I'll be taking the rest of the year off from the 19th. Back in 2020. 

My beverage of the day is Aloha, a guava passion fruit sour. It's well OK, sour and fruity, just what the doctor ordered. Apparenly from NZ, so all you people heading for ConZealand next year, this could be on tap there. I believe this one is tartier than the one I had on the 1st Dec. Also probly more expensive, since import. Very nice. 

It's been a long year with all kinds of stuff happening. I seem to be slipping away from things. Fannish things. I haven't been to mafia meetings lately, well for couple of years really, and fandom acitivity seems to be ebbing and flowing with a pattern that seems to point toward zero by the not-too-distant future. 

I still love fandom, look forward to a number of things happening next year, even doing some classic stuff not done for years (just you wait for Finncon in Tampere!) and interacting with people in various ways, none more so than our Tähtivaeltaja podcast. Which has been a real life-saver, so THANKS A LOT, Aleksi!

I've been talking with some professionals and I think I know what I need to do, but the change needs to come from me, from within and with a conviction. Not just fandom stuff, but everything. It's a process. It takes time. Can't be rushed. 

In other news: my Spotify wrap-up for 2019 came, and apparently I've been listening mostly Simple Minds, David Sylvian (and Japan), Bryan Ferry, ABC, Talk Talk and, as my "latest" finds, Heilung and Marsheaux. That's nice, and somewhat safe. May I listen to more new and diverse music next year. It's just that I Spotify did some changes at some poin and I lost all those wonderful "personalized mixes" they used to have. Probably happened when I was listening to very little music, and thus Spotify. Which is stoopid, since I pay for it. I've been a Premium member since 2011, which means I've spent nearly a cool grand of euros for my listening pleasure. That's a fair number of zeroes and ones, instead of hard copies. 

Here's one tune that I seem to have been playing quite a lot from Marsheaux. This Greek duo remade Depeche Mode's 2nd album A Broken Frame and did a bangup job with it! Bloody brilliant stuff! 

Posted by jukkahoo

You know, some days are just too long. 

Posted by jukkahoo

It's been a day of rememberance as Ye Olde Cavaliers made their way to the opening of Niko Nenonen's aquarelle paintings exhibition. Niko's father, Kari Nenonen, was one of the leading Finnish horror writers, who wrote more or less anything. "Isokirjailija!" (as Boris Hurtta named him) was a true pulp writer at heart. We lost Kari in 2006 and unfortunately Niko succumbed to a cerebral infarction last year. 

He had couple of very nice chats with Kari's widow and his two remaining offspring, Nina and Nuutti, the latter a spitting image of his father. Hence he introducing himself to us as "Kari Nenonen" was mildly eerie. The wine was nice and plenty, art colourful and delightfully weird. Different vein than the one I own, but apparently there is a fairly sizable stash of Niko's art at his mother's attic.

We also visited coiple of pubs and an antiquarian book shoppe. Hence my beverage of today is Franziskaner Hefe, a mellow and easy-going weissbier to soothe the palate. Also, goes down really well with Salve's seafood pyttipanna/hash. Yum. Salve has been serving sailors since 1897, so you really can't go wrong with fish there. A bit pricey for my taste these days as the new owners kinda turned the Old Salve into this hipster-sailor place, but the kitchen is still good.