Posted by Sari
Drink of today is Amalias Citronlimonad, that is, Amalia’s lemonade. It is carbonated and does have a smidgeon of the taste of true lemonade – a drink I first tasted and learned to love in USA. It is not so tart and somehow flatter than proper lemonade. Not bad but they have done better. Still miles ahead of stuff like Sprite. Jukka likes it fine.
Korona-aika on tällaiselle introvertille, jolla on läheiset perhesuhteet ja ihana aviopuoliso ollut suhteellisen helppoa. Jonkin verran kekseliäisyyttä on kuitenkin täytynyt käyttää, kun kasvokkain tapaamisia iäkkäiden vanhempien kanssa välteltiin ennen rokotusten saamista. Moderni teknologiahan mahdollistaa jos vaikka minkälaisia etäkokoustamismahdollisuuksia, mutta oman perheeni kanssa päädyimme vanhaan kunnon puhelinneuvotteluun.
Jotta puhelintapaamisista ei tullut pelkkiä onsäitäpidellyt-lätinää, aloimme pitää lukupiiriä siskoni ja äitini kanssa. Olemme tässä koronavuosien aikana lukeneet populaaria tiedekirjallisuutta. Jokainen saa vuorollaan poimia kirjan. Minä tietysti gravitoiduin tieteenhistoriaan ja valitsin Richard Rhodesin klassikon The Making of the Atomic Bomb, siskoni valinta oli Kirsi Lehdon Astrobiologia, ja äitini Dan Hooperin Kaiken alku. Universumin ensimmäiset sekunnit. Siitä olemme sujuvasti siirtyneet jo Tommi Tenkasen Mustien aukkojen arvoitukseen. Vaikka nyt uskallammekin jo kasvokkainkin tavata, on aamukahvinaikainen puhelinsoitto sunnuntaiaamuisin mukava rutiini.
Olen jo muualla jutustellut Rhodesin kirjan uudelleenlukemisesta ja kuinka toisten kanssa sen sisältöön sai uusia perspektiivejä. Muut lukemamme kirjat ovat populaareja yleisesityksiä lähinnä kosmologian alalta. Huomaan, että itselleni on yllättävän vaikeaa omaksua tietoa, josta ihminen ja kulttuuri on tavalla tai toisella poistettu. Kyllästyn nopeasti. Mutta kun tarpeeksi monta kertaa eri kirjoittajat eri tavoilla kuvaavat kvanttimekaniikan alkeet, kosmisen säteilyn ja universumia säätelevät neljä voimaa, jotain alkaa pysyä päässäkin. Tosin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on todennäköisempää, että painovoimalaki on pielessä kuin että pimeää ainetta ja energiaa on universumi täynnä. Occaamin partaveitsi ja silleen. Alan ihmisten joukossa tämä toki on äärimmäinen vähemmistömielipide.
Koska kirjat myös edustavat uusinta uutta, jota amatööreille on tarjolla aiheuttavat ne myös ihastuttavia turhautumisreaktioita äidissäni joka yrittää opiskella valitsemiamme kirjoja kuin oppikirjoja. Tietämys kosmologiasta muuttuu jatkuvasti. Hawkingin ajan historia on jo auttamatta osittain vanhentunut. Asiat joita hän on painanut mieleensä viisi vuotta sitten eivät enää välttämättä pidä paikkaansa. Me sisareni kanssa osaamme elää tieteen paradigman kanssa vähän paremmin, eikä muuttuva tieto ahdista.
Lukupiiri on kokonaisuudessaan ollut hauska tapa saada luetuksi, pitää yhteyttä ja jopa oppia uutta. Suosittelen.
Eating Muffins 