Kirjoittanut jukkahoo
Tänään oli vuoden viimeinen työpäivä, joten sen kunniaksi kävin kerimässä kutrit, otattamassa uudet passikuvat ja ostamassa muutaman olusen loppukalenteria varten. Luvassa on ainakin trooppista myräkkää, kurkkua ja majakoita. Sekä tämän illan juoma: Mango, Mango, Mango. Se on Duggesin Sour Fruit Ale ja kuten nimestä voi päätellä, se maistuu mangolta. Sillä lailla happaman kivasti. Oikein on hyvää ja hapanta, mehevän hedelmäistä ja kuitenkin selvästi myös olutta. Tämä, kuten kaikki aiemmin maistelemani Duggesin oluet, on erittäin hyvää. Näihin voisi tottua, ellei niiden ostaminen olisi kohtuullisen keskitettyä Pien-olutkauppaan ja karvan alle viiden euron pikkupulloihin. Toisaalta, halpa kalja ei tuo minkäänlaista mielihyvää, joten mitä tässä marisemaan aiheesta. Nautitaan näistä!
Huomenna ajattelin viettää syntymäpäivää käymällä katsomassa uuden Tähtien sota -elokuvan. Silloin tulee kuluneeksi 42 vuotta siitä, kun kävin Ari Kourimon kanssa ensimmäistä kertaa katsomassa elokuvateatteri Savoyssa Tähtien sota -nimisen elokuvan. Muistikuvat tapahtuneesta ovat jo himmeät, mutta muistan edelleen olleeni enemmän kuin innostunut elokuvan huikeista visuaalisuuksista, uskomattoman komeista avaruusaluksista ja huikeasta jännityksestä, jota se pienen 10-vuotiaan mieleni sai tuntemaan. Ja se musiikki!
Muistelisin, että kävin katsomassa elokuvan vielä kaksi kertaa melko lyhyen ajan sisään ja se lienee ollut koko lailla se viimeinen sykäys koko tämän alan harrastamiseen.
Vuosien aikana on tullut katsottua jatko-osat, ostettua elokuvien kirjaversiot, Jedin kosto englanniksi ekalla reissulla Lontooseen 1983, jossa elokuva toki piti käydä katsomassa, sarjakuvat erinäisinä versioina ja sitten… Niin, sitten tulikin ne esiosat ja suurin into laantui aika lahjakkaasti. Maailmalla oli tarjottavanaan niin paljon parempaa science fictionia ja fantasiaa, että George Lucasin kädettömyys käsikirjoittaa ja ohjata olivat sen verran kiusallista katsottavaa, että tuntui kuin lapsuus olisi pilattu uudestaan ja uudestaan.
En ole lukenut Tähtien sota oheistuotantoa sitten nuoruusaikojen juurikaan, vaikka varsin ansiokkaat tekijänimet ovat kirjoittaneet sekä kirjoja että sarjakuvia. Piirrettyjä tv-sarjoja en ole katsonut lainkaan, mutta kaikki kahdeksan saagan elokuvaa on käyty katsomassa aina elokuvateatterissa. Rogue 1 ja Solo on nautittu kodin lämmössä, R1:n ollessa ensimmäinen ja ainoa 3D-elokuva, jota olemme siihen kykenevän Philipsimme avulla katselleet puoli elokuvaa. Sen jälkeen kävi ilmeiseksi, että a) pää tulee kipeäksi ja b) tätä ei tarvitse toistaa, koska 3D on turhaakin turhempaa ajan ja rahan haaskuuta. Ei enää koskaan, jos se vain on mitenkään mahdollista. Voin pyörtää puheeni sitten, kun elokuvan katselemiseen ei tarvita ylimääräisiä laseja tai muita kommervenkkejä.
Odotan viihtyväni huomenna elokuvan parissa kohtuullisesti. Kyseessä on tuskin mestariteos, mutta Voiman heräämisen ja Viimeisen jedin perusteella homma tullee pelittämään visuaalisesti ja meno on kohtuullisen joutuisaa. Ja ehkä, ehkä sieltä kuoriutuu joku yllätys, joka saa vanhan fanin sielun värähtämään sillä lailla, että kyynelkin viipyilee silmäkulmaan. Se olisi kiva se.
Eating Muffins 