Posted by Sari
Jos haluaa pohdiskella vähän pidemmälle mietittyjä visioita
pääkaupunkiseudun ja sen ympäryskuntien tulevaisuudesta niin täältä voisi käydä
katsomassa Greater Helsinki Vision –kilpailun tuloksia. Siitä tulee ehkä vähän
viisaammaksi kun pääidioottimme Hesarissa esitellyistä himmeleistä vaikka kovin visionääristä korujargonia sielläkin harrasteetaan. Minähän en ole kaupunkisuunnittelun
asiantuntija enkä edes esitä sellaista
telkkarissa. Lisäksi olen kantakaupungissa
kasvaneena sitä mieltä että omakotitalossa asuminen on jonkin sortin sairautta. En siis voi väittää suhtautuvani puistokaupunkirakentamiseen mitenkään objektiivisesti. Silti väitän että käsitys siitä että aluekeskukset pystyisivät
houkuttelemaan tarpeellisen määrän työpaikkoja tuntuu aika utopistiselta. Puhumattakaan siitä että a) ihmiset vaihtavat
nykyään työpaikkoja aivan toiseen tahtiin kuin ennen ja b) pullantuoksuisia kotivanhempia
on ihan taloudellisistakin syistä jo harvassa. Eli jos vaikka saataisiinkin
jollain ihmellä kysyntää vastaavia työpaikkoja lähelle omakotialueita, silti
sieltä helposti suhattaisiin jopa kahdella autolla muuallekin kuin vain
Ideaparkiin.
Itse olen todella ihan kaupunki-ihminen, yksi suurimmista plussista tässä uudessa länsihelsinkiläisessä lähiössä sijaitsevassa kämpässä oli se että tornitalo/kierrostalo/pienkerrostalo viheralueella -kaavan sijasta on suunniteltu rehellinen ihana oikeista kerrostaloista koostuva umpikortteli jonka sisäpihalla silmä mielellään lepää. Palvelut toimii, julkisilla pääsee ja puisto on ihan tarpeeksi lähellä. Tietysti jos rahaa olisi polttaa niin asuttaisiin mekin kantakaupungissa, jossain mukavassa 1920-luvulla rakennetussa (ei koskaan jugentia) kulttuurikodissa, mutta sen lottovoiton puuttuessa tämän parempaa asumismuotoa on vaikea keksiä.
Eating Muffins 