Eating Muffins

Posted by jukkahoo

"Don’t stop thinking about tomorrow." There is a Clinton documentary on channel Nelonen (That’s Four in Finnish) and the makers had decided to use the "famous" Clinton ditty from the Presidential election. Irritating earworm that one.

Long day (again), few hours overtime at work, on legs and looking dutiful. Had a long talk with a retired municipal construction chief, whose stories were entertaining and had no connection to the one previously told. Best example of steam of consciousness I’ve seen for a while. Very entertaining. Now I know where to go if I ever happen to find myself five kliks from Mikkeli toward Mäkkylä. Or something like that.

Darn. I already forgot the place. *Sigh*, there goes that invitation.

Book cases. So far we’ve shelved speculative fiction and comics. Study is now painted and soon filled with cases. Now we need to decide how we’re going to categorize our books. I had the idea of putting historical books to their own subsection. Now all we need is to determine, which books are historical and which not. Where to draw the line? Pre what? Decisions.

When study starts to take shape (as in El Gordo finds its Final Destination), we can move the thriller/mystery/crime case to its rightful place and finally finish with living room. We might even be ready to entertain people before February is over… Shh, don’t tell Sari, as she is not going to like the idea…

A while ago someone (probably a very young fan of fantasy literature) asked an almost innocent question on the RisingShadow bulletin board. The question was something along the lines: "Who is the best Finnish fantasy author?" I volunteered to help. In Finnish

Paras Suomalainen fantasiakirjailija on
Eero Tammisalpa. Hänen mestarillinen, neliosainen fantasiatrilogia Yyrin
maan tarinoitaTM on täysin verrattavissa johonkin Terryl Brooksin tai David
Edsingin parhasimpiin teksteihin. Paitsi että on jopa ehkä parempi, INHO.

Itse kirjoissahan on paljon juonta, joka kertoo nuoren
Arielin kasvukertomuksesta ja muusta filosofisesta, mutta mielenkiintoisesta
kasvamisesta. Aluksi Arjel on yksinäinen paimespoika, joka paimentaa kedolla
laumaansa, mutta kun hän saa kuulla olevansa kadonneen valtakunnan, Ambergrisin
kruununperillinen, ja että hänen setänsä ei olekaan hänen setänsä, vaan
Abregrisin valtakunnan kansleri, alkaa seikkailu, jolla ei ole loppua, Tai
ainakin niin toivoisi!

Ariell matkustaa yhdessä Tremblay-enonsa kanssa ympäri
tunnettua maailmaa: tapaa kauniin, mutta petollisen käärmekansan kuningatteren
Margosin, sekä kauniin, mutta salaperäisen nuoren prinsessa Seitikin, joka
kuitenkin rakastuu Arvelliin ja he menevätkin myöhemmin naimisiin, mutta vasta
kirjasarjan viimeisessä osassa.

Arijel oppii myös miekkailemaan, jossa häntä opettaa
rehellinen varas, Korppi, jonka oikea salaisuus on hänen henkilöllisyytensä:
oikeasti hän on Murgosin aviopuoliso ja käärme-kansan kuningas Plissken! Korppi
on kuitenkin rehellinen ja hyvä, vaikka Arielinin setä epäileekin tätä
vakoilijaksi.

Lopussa Ariell kohtaa Pahan kunikaan Foulin, joka on tällä
väli varastanut prinsessa Leinikin, mutta Ariel pelastaa tämän ja he menevät
naimisiin.

Tammisola on kirjailijana erittäin omaperäinen ja
ainutlaatuinenkin Suomelaisessa fantatasiakirjallisuudessa. Erityisesti hänen
tapansa käyttää kieltä ja sanoja on omaperäinen ja aintulaatuinen. Suosittelen
tutustumaan häneen, suomen parhaimpaan fantasiakirjailiaan!

Skifissä paras kirjailija on J0onna Sinisola, mutta jotkut
pitävät hänen teoksiaan liian älykkäiksi ollakseen hyvää skifiä. En
ymmärrä!!11!1

Slightly later someone else asked to be informed about the history of science fiction. Again, I volunteered to help. Also in Finnish

Ah, tästähän voisi kirjoittaa
pitkältikin, mutta laitetaan vain ihan muutama avainajatus ja kirj(ilija),
jottei tule tehtyä kaikkea työtä valmiiksi. Eli siis:

Tieteelliskirjallisuuden (joka siis on se korrektein
suomen kielinen tapa ilmaista tuo alkuperäinen sci-fi-sana) isäksi on usein
sanottu Issac Asimovia, jonka kuuluisin sci-fi-kirja lienee Steven Spielbergin
ohjaamana elokuvana tunnettu 2001-avaruus seikkailu. Siinä astronautit löytävät
kuusta suuren monoliitin, jossa asuu avaruuslapsi (näkyy myös leffan
julisteessa).

Ennen Asimovia on ollut myös ns. proto-kirjailijoita,
kuten Daniel Defoe, jonka sci-fi-versio Robinson Crucoesta (eli Avaruusperhe
Robinso) oli myös esikuvana sci-fi-elokuvalle Lost in Space, jossa esiintyy
Perjantai-niminen robotti. Toinen kuuluisa kirjailija on Mary Shelly, jonka
kuuluisin teos lienee Frankesteinin hirviö, jossa esiintyy kuuluisa hirviö
Frankenstein, joka syntyy ruumiitten eri kappaleista jotka on liitetty yhteen
salamaniskulla, joka tulee pilviin lähetetystä leijasta (tämä viittaa Amerikan
kuuluisaan presidenttiin Benjamin Frankliniin, joka oli myös kuuluisa keksijä
(keksi muummuassa sähkölampun).

Nykykirjailijoista kuuluisampia ja tärkeimpiä ovat:
Richard K. Dick (jolta on SUomennettu paljon kirjoja, kuten Blade REUnner,
Minoruty Report ja Paycheck), Stanislaw Lemm (jonka kuuluisin teos on Solaris
tai Stalker), Alaistair Reynolds (kuuluisien Kulttuuri-kirjojen luoja, mm.
Pelaaja ja Ampiaistehdas) ja SUomalaisista esimerkiksi sellaiset kirjalijat
kuten Johanna Sinisalo (Pessi ja Illuusia) sekä Nimbus-kirjoja kirjoittaneet
Tero Laine ja Anne Leinonen (jotka ovat kirjoittaneet myös Kauhua nimimerkillä
Boris Hurtta).

Sci-fille tavallisinta ovat teemat kuten kuolemattomuus,
teknologian kehitys ja tietokoneiden ylivalta (mm. 1948, dystopia.kirja
maailmasta, jossa siat ja muut ilkeät eläimet ottavat vallan tietokoneiden
avulla), robotit ja avaruusalukset (kuten Robert e. Heinleinin kirjassa Starship
Troopers (suomeksi nimellä Seitsemän miehen sota) johon Tähtien Sotakin
perustuu isolta osalta.

Minusta parhaita kirjoja ovat juuri nuo edellä mainitut ja
myös Alfred Besterin Babylon 5-kirjat tai fRank Herbertin Dyyni-kirjat ja
Ursula Le Quinin Maameri-kirjat.

Älykkäitä ja monimerkityksellisiä kirjoja jaelokuvia
monet.

En ole kuitenknaan koskaan pitänyt Tähtien Sodasta (se on
lapsellista ja lasermiekat ovat typerä keksintö) enkä Arthur C-Clarken
Robotti-kirjoista.

Sitten olisi tietysti miljoona muutakin, mutta lopetan
tähän, että muutkin saa kirjottaa.

There was also an entertaining discussion and lots of helpful hints for the uninitiated. Not to mention some, who didn’t get the joke.