Posted by Sari
Oletteko te huomanneet miten ruma sana syöpä on? Ihan noin esteettisin kriteerein. Ei se nyt käy korvaan ihan yhtä pahasti kuin kuuluisa puolustuspuhe kissanrääkkäyssyytöstä vastaan, mutta lähelle se pääsee. Vähän kun oksentaisi sanan ulos: syöpä. Etymologialtaan se kai kuitenkin tulee "syödä" -verbistä, sitähän se tauti tekee. Joka tapauksessa, ilkeälle taudille ikävä nimi. Vaan sen käyttäminen on kovsti hankalaa, monta kertaa kun kertoi puolitutulle että Jukalla oli syöpä oikein näki kuinka sana aiheutti aversioreaktion. Helpompaa oli puhua tai kuulla vain kasvaimesta – joka olisi siis teoriassa voinut olla hyvänlaatuinenkin – tai lymfoomasta joka taas kuulosti lääketieteelliseltä jargonilta. Minulle tuli oikein pakkomielle puhua syövästä: syöpä, syöpä, syöpä, syöpä, syöpä: taudin nimi on syöpä kaikki muut ihan yhtä oikeat nimet alkoivat tuntua eufemismeilta. Tuntui hyvältä saada jonkun mielenrauha vähän järkkymään pelkällä sanalla, ihan kuin panisi vahinkoa vähän kiertämään: me eletään syövän kanssa, vähintä mitä te voitte tehdä on kuulla sen nimi.
Tämä tuli mieleeni kun siirsin lompakosta kahvikassaani kolikoita. Kahvikassa näet on mukava marimekko-kukkaroa muistuttava kangaskukkaro, osa syöpäjärjestöjen rahankeruukampanjaa jossa pyritään tekemään sanaa ja tautia arkipäiväisemmäksi ja vähemmän pelottavaksi. Kampanja on ollut menestys, tuonut syöpärjärjestöille niin julkisuutta kuin rahaakin, mutta myös kritiikkiä. Onko oikein tuotteistaa vakava usein kuolemaan johtava tauti? Ja niin raflaavalla tavalla kuin Paola Suhosen kuosit tekivät. Mene ja tiedä. Merkittävää ehkä on että vaikka tuotteet ovat myyneet yli odotusten, aika harvoin niitä katukuvassa näkee. Syöpä T-paita jää helposti yöpaidaksi tai mökkiasuksi sen sijaan että rehvastelisi se päällä kylänraitilla.
Myöntää toki täytyy että mikäli syöpä ei olisi koskettanut näin läheltä omaa elämää, tuskin olisin minäkään kehdannut kukkaroni kanssa viuhua kaupungilla, se antaa oikeutuksen rikkoa tabua. Joka sekin on problemaattista: kuinka pitkälle oma kokemus antaa mielipiteille enemmän painoarvoa kuin esim. asiantuntemus?
Tai ehkä minä vaan problematisoin liikaa yksinkertaista asiaa. Ehkä ihmiset haluavat tukea syöpäjärjestöjen työtä mutta eivät koe että kirkkaanvihreällä pohjalla valkoisin kirjaimin toistuva "syöpä 156230-109910" on heidän makunsa mukainen kangaskuosi.
Se numerosarja on muuten avustustilin numero.
Eating Muffins 
